Hyvä vuorovaikutus ohjaa hoitoa oikeaan suuntaan ja kannattelee vaikeidenkin aikojen yli. Silloin lääkäri osaa kysyä ja kuunnella, ja potilas kertoa.
”MS-tauti on elämänmittainen sairaus ja sen kulku on yksilöllinen. Yksilöllisesti oireilevan sairauden hoidossa korostuukin potilaan ja lääkärin vuorovaikutus”, neurologian erikoislääkäri, dosentti Marja-Liisa Sumelahti kertoo.
Potilaskyselyn mukaan kuitenkin vain 70 prosenttia vastanneista MS-potilaista on keskustellut ennusteestaan lääkärinsä kanssa. Keskustelun aloittaa yhtä usein joko lääkäri tai potilas. Keskustelun aloittamista ja sujuvuutta voisi parantaa lääkärin aktiivisuudella ja luontevuudella sekä potilaan omalla rohkeudella.
MS-taudista ja sen ennusteesta puhuminen voi tuntua hankalalta monesta syystä. Esteitä MS-taudista ja sen ennusteesta puhumiseen löytyy monelta suunnalta.
Lääkärille meno voi olla henkinen ponnistus
MS-tautiin voi liittyä kognitiivisia haasteita, jolloin ei aina jaksa sisäistää uusia asioita. Lisäksi MS-taudin hyväksymisprosessi saattaa olla vasta alkamassa. Jo lääkärille meneminen voi olla henkinen ponnistus.
”Jos on juuri saanut diagnoosin, voi olla kauhuissaan ja osin helpottunutkin, että sai selvyyden oireisiinsa. Joskus haluaa suojella itseään ikävältä tiedolta ja saattaa jopa esittää reipasta lääkärille, varsinkin silloin, kun pahenemisvaihe on päällä”, Lounais-Suomen neuroyhdistyksen toiminnanjohtaja sekä Turun MS-neuvolan koordinaattori Minna Härmä kertoo.
”MS-taudissa on paljon tunteita mukana. Se on minuuteen osunut kova isku ja esimerkiksi pelko liikkumiskyvyn menettämisestä pyörii monen mielessä”, Pirkanmaan neuroyhdistyksen puheenjohtaja Pauliina Alppi sanoo.
”Potilaat kokevat ilmaisun taudin eteneminen negatiivisena ja uhkaavana. On inhimillistä, että ikävät uutiset aiheuttavat torjuntaa. Siksi hoidon lyhyen- ja pitkän aikavälin tavoitteista kannattaa keskustella toistuvasti”, Sumelahti sanoo.
Lääkärit vaihtuvat ja aikaa on vähän
”Lääkärin on siis osattava arvioida, milloin keskustelun tai vaikean asian kertomisen ajankohta on oikea ja minkälaisessa elämäntilanteessa potilas on, jotta osaa asetella sanansa oikein”, Marja-Liisa Sumelahti sanoo.
Terveydenhuollon haasteena on, että lääkärit vaihtuvat usein, jolloin pitkä tautihistoria pitää kertoa alusta alkaen.
”Lisäksi vastaanottoaikojen pituus vaihtelee ja niitä on suhteellisen harvoin. Tämä saattaa vaikeuttaa vuorovaikutuksen ja luottamuksen kehittymistä”, Pauliina Alppi toteaa.
Vastuusta hallinnan tunnetta
Vaikeista asioista puhumisen vastuuta ei kuitenkaan tule sysätä pelkästään terveydenhuollolle. Kun MS-tautia sairastava rohkenee ottaa vaikeat asiat puheeksi, hallinnoi hän sairauttaan ja sitoutuu vahvemmin sen hoitoon.
Tiedonkulkua ja ajankäyttöä vastaanotolla tehostaisi se, että MS-potilas voisi antaa hoitotiimille tietoa ennakkoon ennen vastaanottoa. Tällöin jäisi enemmän aikaa asioiden ratkaisemiseen.
”Useimmat eivät halua sääliä, eivätkä uhrin asemaa. Lääkärit ja hoitajat voisivat useammin ottaa puheeksi, mitä potilas itse voi tehdä MS-taudin eteen, kuten D-vitamiinista, liikunnasta ja tupakoinnin lopettamisesta huolehtiminen. Ne ovat voimaannuttavia ohjeita”, Alppi ja Härmä kertovat.
Hyvän vuorovaikutuksen edut
Hyvästä vuorovaikutuksesta hyötyvät kaikki. Kun lääkärin ja potilaan tiedonkulku toimii, saa potilas tarvitsemaansa hoitoa ja tukea oikeaan aikaan.
”Hyvä vuorovaikutus luo turvallisuutta. Potilas uskaltaa puhua suoraan ja rehellisesti esimerkiksi hankalista ja noloistakin asioista. Kun vuorovaikutus toimii, potilas voi luottaa siihen, että saa itselleen parasta lääketieteellistä hoitoa”, Alppi kertoo.
Joku saattaa kertoa heti kättelyssä sairautensa, kun toisella ei ole ketään, jolle uskoutua. MS-tautia sairastava tarvitsee kuitenkin lähes aina terveydenhuollosta saatavan hoidon lisäksi muutakin tukea.
”Siinä on vertaistuki potilasyhdistyksissä ja facebook-ryhmissä aivan lyömätön. Jos pidättelee itsellään pitkään asioita, voivat tunteet ja ajatukset purkautua yllättävissä tilanteissa”, Alppi ja Härmä sanovat.
Tällä kertaa virtuaalisena 2.-3.10.2020 toteutetussa neurologeille ja neurologiaan erikoistuville suunnatussa Kognitiiviset päivät-koulutustilaisuuden workshopissa etsittiin MS-potilaan ja lääkärin vuorovaikutukseen ratkaisuja ja uusia tapoja. Kerromme työpajan pohdinnoista lisää loppuvuodesta 2020.
Merck selvitti, miten MS-tautia sairastavat kokevat vuorovaikutuksen hoitavan lääkärin kanssa. Potilaskysely tehtiin 30.1.- 18.2.2020 Pirkanmaan ja Lounais-Suomen neuroyhdistysten jäsenille. Kyselylinkin saaneista 38 % vastasi kyselyyn. Merck kiittää lämpimästi kaikkia kyselyyn osallistuneita.