Etusivulle ×

Mikä MS?

Jotakin, joka vaikuttaa koko elämääsi vai asia, jota ei juurikaan tarvitse ajatella?

Koitpa sairautesi miten tahansa, tästä siinä on kyse.

MS-tauti

MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Suomessa MS-tautisa sairastavia on noin 11 000**. MS-tautia on naisilla kaksi kertaa enemmän kuin miehillä. Yleisin sairastumisikä on noin 20–40 vuotta.

MS-taudin nimi tulee sanasta multippeliskleroosi. Siitä on käytetty myös nimeä pesäkekovettumatauti. Kyseessä on autoimmuunitauti, jossa elimistö hyökkää omia kudoksia vastaan muodostamalla vasta-aineita. MS-taudissa vasta-aineet kohdistuvat aivojen valkean aineen hermohaarakkeita ja niitä ympäröivää myeliinivaippaa vastaan.

MS-taudin oireet

Taudin oireet johtuvat aivojen, selkäytimen ja näköhermon paikallisista tulehdusmuutoksista, joita kutsutaan demyelinaatioksi. Demyelinaatiossa hermojen tuoja- tai viejähaarakkeita ympäröivä eristekerros, myeliiniproteiinivaippa, vaurioituu paikallisen tulehdusprosessin myötä. Siitä johtuvat oireet ovat hyvin vaihtelevat ja riippuvat siitä, missä keskushermoston osassa tulehduspesäkkeet sijaitsevat. Myeliinivaipan luonnollisen korjaantumisen myötä oireetkin tavallisesti häviävät.

Koska tulehduspesäkkeitä voi olla monissa paikoissa keskushermostossa, oireita esiintyy eri puolilla kehoa. Yleisimmät alkuoireet ovat näön hämärtyminen toisessa silmässä ja tavallisesti raajojen tuntoaistin häiriintyminen, joka ilmenee puutuiluna tai outoina tuntemuksina. Lisäksi voi esiintyä jonkin raajan tai raajojen lihasheikkoutta, kaksoiskuvia, tasapainovaikeutta, huimausta, puhehäiriöitä, suolen ja virtsarakon toimintahäiriöitä sekä uupumusta.

MS-tauti on hyvin monimuotoinen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että suurella osalla potilaista tauti on melko vähäoireinen eikä juuri vaikuta normaalielämään moniin vuosiin sairastumisen jälkeen. Tauti ei myöskään juuri lyhennä elinikää muutamia harvinaisia, hyvin vaikeita tilanteita lukuun ottamatta.*

* Lähde: Atula S. MS-tauti. http://www.terveyskirjasto.fi. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 28.1.2019.

** Lähde: www.neurorekisteri.fi

MS-opas

Lataa tästä MS-opas

suomeksi
ruotsiksi
englanniksi
venäjäksi

MS-taudin hoidon kehitys ja tulevaisuus

MS-taudin tutkimus ja hoito -infograafi
MS-taudin tutkimus ja hoito. Infograafissa on esitettynä joitakin MS-taudin historian merkittävistä edistysaskelista. Syventynyt ymmärrys MS-taudin taustalla vaikuttavista tekijöistä on mahdollistanut tehokkaiden lääkehoitojen ja tarkkojen diagnostisten menetelmien kehityksen, joiden ansiosta MS-taudin hoitotulokset ovat parantuneet. Lue lisää lääkekehityksestä

Asiantuntijan näkökulma: Juha Multanen

MS-taudin tuntemus yltää aina 1800-luvulle, jolloin sairaus on ensi kertaa nimetty ja kuvattu kirjallisuudessa. Viimeiset 30 vuotta ovat kuitenkin monella tapaa olleet merkittävää kehityksen aikaa MS-taudin historiassa. Neurologian erikoislääkäri Juha Multasella on pitkä kokemus MS-taudin tutkimuksesta ja hoidosta ja hän on seurannut läheltä MS-taudin hoidon murroskautta. Pyysimme Multasta jakamaan näkemyksiään MS-taudin hoidon kehityksestä viime vuosikymmenten aikana.

90-luvun alkupuolelta Multanen nostaa ensimmäisenä esiin diagnostiikan erot ja hoitovaihtoehtojen suppeuden verrattuna nykypäivään. Tuolloin käytössä olleilla diagnostisilla kriteereillä MS-tautidiagnoosin vahvistaminen oli usein hitaampaa kuin nykyään, ja tautia pyrittiin pitämään hallinnassa oireenmukaisella hoidolla ja kuntoutuksella. MS-taudin lääkehoitojen kehitys oli vasta alussa ja ensimmäiset taudin kulkuun vaikuttavat lääkkeet, interferonit, tulivat käyttöön 90-luvun puolivälissä.

Yhdeksi tärkeimmistä MS-taudin hoidon kehitysaskelista Multanen mainitsee oivalluksen varhaisen diagnoosin ja varhain aloitetun lääkehoidon merkityksestä. Nykyään tiedetään, että mitä varhaisemmassa vaiheessa tauti diagnosoidaan ja lääkehoito voidaan aloittaa, sitä parempi on taudin ennuste. Tämän lisäksi Multanen nostaa esiin lääkehoidoissa tapahtuneen kehityksen, joka mahdollistaa hoidon myös erittäin aktiivista MS-tautia sairastaville.

Nykyään MS-taudin hoitoon tarkoitettujen lääkeaineiden kirjo on laaja ja oikealla lääkehoidolla voidaan saada taudin aktiivisuus jopa täysin hallintaan. MS-tauti on monimuotoinen sairaus, jonka oireet ja eteneminen vaihtelevat yksilöllisesti ja usein on vaikea ennustaa mikä lääkehoito toimii kullekin potilaalle parhaiten. Hoidon yksilöiminen onkin tämän päivän keskeisimpiä kehitysalueita niin MS-taudin hoidossa kuin lääketieteessä yleisemminkin.

Multanen tapaa edelleen työssään niitä MS-tautia sairastavia, joita hän on hoitanut 90-luvulla. Hänen mukaansa potilaat ovat nykyään paremmin tietoisia sairaudestaan eikä uhkakuva nopeasta invalidisoitumisesta ole enää niin hallitseva. Vaikka sairauden ennuste ja hoitotulokset ovat selkeästi parantuneet, ei parantavaa lääkitystä MS-tautiin edelleenkään ole saatavilla. Näin ollen MS-diagnoosi aiheuttaa edelleen usein huolta ja sairauteen sopeutuminen voi viedä aikaa. Sopivan lääkehoidon valinnassa sekä potilaalla, että lääkärillä on tärkeä rooli. Multanen sanoo itse kokevansa, että moni MS-tautia sairastava arvostaa sitä, että lääkäri voi kattavasti ja kansantajuisesti kertoa eri lääkeaineista ja niiden eroista. Tämä lisää potilaan sitoutumista hoitoon.

MS-taudin hoito on mullistunut viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta tiedon karttuminen on avannut myös uusia lupaavia tutkimussuuntia. Nykyään tutkitaan paljon esimerkiksi suoliston luonnollisen bakteerikannan roolia immuunijärjestelmän säätelijänä sekä tähän liittyviä mahdollisuuksia immunologisten sairauksien hoitoon. Kenties jonakin päivänä opitaan myös korjaamaan jo syntyneitä vaurioita keskushermostossa. Multanen uskoo, että tulevaisuudessa MS-taudin taustalla vaikuttavien yksilöllisten mekanismien tunnistaminen mahdollistaa entistä paremman hoidon räätälöimisen kullekin potilaalle sopivaksi.