Etusivulle ×

MS-tauti ja lapsitoive

MS-tauti ja lapsitoive

MS-tauti ei ole este lasten saamiselle, mutta se voi vaikuttaa seksuaalisuuteen ja perhesuunnitteluun, ja toisaalta lapsitoive voi vaikuttaa MS-taudin hoitoon. Tämän takia lapsen saamiseen liittyvistä suunnitelmista on tärkeää keskustella hoitotiimin kanssa varhaisessa vaiheessa.

Keskeiset viestit

  • MS-tauti ei vaikuta merkittävästi hedelmällisyyteen.
  • MS-tautiin liittyy usein seksuaalielämää häiritseviä oireita, joita voidaan hoitaa ja hallita monin keinoin.
  • MS-tauti ei periydy suoraan vanhemmalta lapselle.
  • Lapsitoiveesta on tärkeää keskustella hoitavan lääkärin kanssa, koska osaa MS-taudin lääkkeistä ei saa käyttää raskauden aikana tai edes raskautta yrittäessä.

MS-taudin vaikutus hedelmällisyyteen

MS-taudilla ei ole merkittävää vaikutusta naisen tai miehen hedelmällisyyteen.1 Toisin sanoen MS-tautia sairastavilla on yhtä hyvät mahdollisuudet saada raskaus alulle kuin ihmisillä keskimäärin. Yleisesti hedelmällisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat ikä, elintavat ja päihteiden käyttö.2

Tahaton lapsettomuus koskettaa koko väestössä keskimäärin yhtä viidestä parista.3 MS-tauti ei ole este lapsettomuustutkimuksiin hakeutumiselle ja mahdollisten hedelmöityshoitojen aloittamiselle. Hedelmöityshoitojen vaikutuksesta MS-tautiin on kuitenkin vielä rajallisesti tietoa.4 Lapsettomuustutkimusten yhteydessä hoitotiimin kanssa punnitaan eri vaihtoehtoja ja tehdään hoitosuunnitelma, jossa huomioidaan parin toiveet ja MS-tauti.

Katso: MS ja perheen perustaminen -asiantuntijaluento

Videolla neurologian erikoislääkäri, dosentti Marja-Liisa Sumelahti kertoo kroonisen sairauden diagnoosiin sopeutumisesta, perhesuunnittelusta sekä MS-taudin oireiden vaikutuksesta perhe-elämään sairauden eri vaiheissa.

MS-taudin vaikutus seksuaalielämään

Yli puolet MS-tautia sairastavista miehistä ja naisista voi kokea seksuaalielämää häiritseviä oireita jossain vaiheessa sairautta.5 Tavallisia seksuaalitoiminnan häiriöitä ovat:

  • Tuntoaistimusten muutokset, tyypillisimmin sukuelinten kosketustunnon heikentyminen
  • Kiihottumis- ja orgasmivaikeudet
  • Kuivat limakalvot
  • Erektio-ongelmat
  • Seksuaalisen halukkuuden vähentyminen

Myös muut MS-tautiin liittyvät oireet, kuten uupumus, rakon ja suolen toimintahäiriöt, lihasjäykkyys, liikkumisvaikeudet ja mielialan muutokset, voivat vaikuttaa seksuaalielämään.6,7 Urologian erikoislääkäri Martti Aho kertoo videolla tarkemmin seksuaalielämää häiritsevistä oireista.

Seksuaaliterveys on tärkeä osa hyvinvointia. MS-tautia sairastavilla, joilla on seksuaalitoiminnan häiriöitä, esiintyy useammin masennus- ja uupumusoireita.8 Hoitamattomina seksuaalitoiminnan häiriöt voivat myös vähentää mahdollisuuksia saada raskaus alulle. Näistä oireista kannattaa keskustella hoitotiimin kanssa, sillä niitä voidaan yleensä hoitaa ja hallita. Oireesta riippuen hoitotiimi voi ohjata urologille, gynekologille, psykologille, toimintaterapeutille, fysioterapeutille, seksuaaliterapeutille tai muulle ammattilaiselle. Oireisiin on olemassa monenlaisia lääkkeellisiä ja lääkkeettömiä hoitokeinoja.6,7 Avoin kommunikaatio itsensä ja kumppanin kanssa on tärkeää kaikissa seksuaaliterveyteen liittyvissä haasteissa.7 Lisää tietoa MS-tautiin liittyvistä seksuaalioireista voi lukea Suomen MS-hoitajien ylläpitämältä MS-ASEMA -sivustolta.

 

Lapsen riski sairastua MS-tautiin

MS-tauti on monitekijäinen sairaus, joka syntyy ympäristötekijöiden ja geneettisten eli perintötekijöiden yhteisvaikutuksena.1 Ympäristötekijöillä tiedetään olevan hyvin tärkeä merkitys taudin kehittymisessä. Esimerkiksi riittävä D-vitamiinin saanti ja tupakoimattomuus vähentävät MS-taudin riskiä.9

MS-tauti ei ole perinnöllinen sairaus, joka periytyisi suoraan vanhemmalta lapselle. Perintötekijät vaikuttavat kuitenkin alttiuteen sairastua MS-tautiin. Toisin sanoen MS-tautia sairastavalta vanhemmalta voi periytyä lapselle taudin puhkeamiselle altistavia perintötekijöitä. Jos yhdellä lapsen vanhemmista on MS-tauti, lapsen riski sairastua MS-tautiin on silti pieni, arviolta noin 2-4%.9 Jos suvussa on useita MS-tautia sairastavia henkilöitä, lapsen riski sairastua on suurempi.5 Yleisväestössä MS-taudin riski on 0,1-0,3%.7

Perhesuunnittelun vaikutus MS-taudin hoitoon

Suunnitelmat tai toiveet lapsen hankkimisesta on hyvä ottaa esille hoitotiimin kanssa mahdollisimman ajoissa, mutta viimeistään silloin kun raskauden ehkäisystä haluttaisiin luopua. Varhaisen keskustelun myötä MS-taudin lääkehoito ja hoitotavoitteet voidaan suunnitella yksilöllisesti siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin perhesuunnittelua.

Lapsitoive voi vaikuttaa lääkehoidon valintaan, sillä kaikkia MS-taudin lääkkeitä ei suositella käytettävän raskautta yrittäessä.8 Osa lääkkeistä tulee lopettaa jo kuukausia ennen ehkäisyn lopettamista. Myös miehen on hyvä varmistaa lääkäriltään lääkehoidon sopivuus ennen ehkäisyn lopettamista. Ehkäisyä tai lääkitystä ei tulisi koskaan lopettaa keskustelematta ensin hoitavan lääkärin kanssa.

Naisen kohdalla lääkkeen mahdollinen vaikutus on huomioitava hedelmöityshetken jälkeenkin. MS-taudin lääkkeiden turvallisuudesta raskauden aikana kertyy koko ajan lisää tietoa. Joidenkin lääkkeiden käyttöä voidaan jatkaa raskauden alkamiseen asti tai myös raskauden aikana.10 Lääketaukoa, lääkkeen vaihtamista tai lääkkeen käytön jatkamista koskevat päätökset tehdään aina lääkärin ja potilaan välisessä yhteistyössä punniten hyötyjä ja riskejä juuri kyseisen henkilön tilanteessa. Päätöksiin vaikuttaa etenkin MS-taudin aktiivisuus.10 Neurologian erikoislääkäri Marja-Liisa Sumelahti kertoo videolla lisää MS-taudin lääkehoidosta ennen raskautta ja sen aikana.

Perhesuunnittelussa on huomioitava myös se, että etenkin naisen MS-taudin olisi tärkeää olla hyvässä hoitotasapainossa ennen raskaaksi tulemista. Tämä johtuu siitä, että suurempi pahenemisvaiheiden määrä raskautta edeltävänä aikana lisää riskiä saada pahenemisvaihe raskauden jälkeen.8

Yhteenvetona voidaan todeta, että MS-tauti ei estä perhehaaveita tai lapsen saamista. Avoin keskustelu toiveista ja suunnitelmista läheisten ja hoitotiimin kanssa auttaa matkalla vanhemmaksi.

  1. Coyle PK. Management of women with multiple sclerosis through pregnancy and after childbirth. Ther Adv Neurol Disord. 2016;9(3):198-210.
  2. Hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät | Naistalo.fi | Terveyskylä. Viitattu 17.1.2022. Saatavilla: https://www.terveyskyla.fi/naistalo/lisääntymisterveys/hedelmällisyys/hedelmällisyyteen-vaikuttavat-tekijät
  3. Hedelmällisyysinfo: asiaa lapsettomuudesta. Viitattu 9.3.2022. Saatavilla: https://www.fertility.com/fi-fi/koti.html
  4. Simone IL, Tortorella C, Ghirelli A. Influence of Pregnancy in Multiple Sclerosis and Impact of Disease-Modifying Therapies. Front Neurol. 2021;12:697974.
  5. Coyle PK, Oh J, Magyari M, Oreja-Guevara C, Houtchens M. Management strategies for female patients of reproductive potential with multiple sclerosis: An evidence-based review. Mult Scler Relat Disord. 2019;32:54-63.
  6. Seksuaalisuus – Tutkimusmatkalla omaan kehoon. Suomen MS-liiton julkaisuja. Viitattu 17.1.2022. https://neuroliitto.fi/wp-content/uploads/Seksuaalisuus_2012_naytto.pdf
  7. Näkymättömät oireet. MS-ASEMA. Viitattu 9.3.2022. Saatavilla: https://www.ms-asema.fi/naekymaettoemaet-oireet
  8. Fragoso YD, Adoni T, Brooks JBB, et al. Practical Evidence-Based Recommendations for Patients with Multiple Sclerosis Who Want to Have Children. Neurol Ther. 2018;7(2):207-232.
  9. Canibaño B, Deleu D, Mesraoua B, Melikyan G, Ibrahim F, Hanssens Y. Pregnancy-related issues in women with multiple sclerosis: an evidence-based review with practical recommendations. J Drug Assess. 2020;9(1):20-36.
  10. Wiendl H, Gold R, Berger T, et al. Multiple Sclerosis Therapy Consensus Group: position statement on disease-modifying therapies for multiple sclerosis. Ther Adv Neurol Disord. 2021;14:17562864211039648.

MS-tauti ja raskaus

Raskauden aikaiset hormonimuutokset rauhoittavat usein MS-taudin oireilua, mutta raskaus ei vaikuta merkittävästi taudinkulkuun pitkällä aikavälillä. Toisaalta MS-taudilla ei ole havaittu olevan suoria vaikutuksia raskauden kulkuun tai vastasyntyneen terveyteen.

Keskeiset viestit

  • Useimmilla naisilla MS-taudin oireet rauhoittuvat raskauden aikana, mutta pahenemisvaiheen riski on tavallista suurempi muutaman kuukauden ajan synnytyksen jälkeen.
  • MS-tautia sairastavan raskauteen ei liity keskimääräistä suurempaa riskiä raskausajan mahdollisiin ongelmiin. Tämän takia raskausajan suositukset ja raskauden seuranta ovat samanlaiset kuin muillakin.
  • MS-tauti ei yleensä vaikuta synnytystapaan eikä kivunlievitykseen.

Raskauden vaikutus MS-tautiin

MS-taudin oireet lievittyvät usein raskauden aikana. MS-tautia sairastavat naiset saavat pahenemisvaiheita keskimäärin harvemmin raskauden, etenkin viimeisen raskauskolmanneksen, aikana verrattuna raskautta edeltävään aikaan.1,2 Pahenemisvaiheen riski on sen sijaan jonkin verran tavallista suurempi synnytyksen jälkeen muutaman kuukauden ajan.1,2 Tämän jälkeen riski palautuu raskautta edeltäneelle tasolle.1 Synnytyksen jälkeisen pahenemisvaiheen riskiä vähentää raskautta edeltänyt hyvä hoitotasapaino.3

Tutkimusten perusteella raskaus ei huononna aaltomaisen MS-taudin ennustetta. Toisin sanoen yhden tai useamman raskauden ei ole havaittu nopeuttavan MS-taudin etenemistä tai lisäävän pahenemisvaiheiden määrää pitkällä aikavälillä.4 Raskauden vaikutuksesta ensisijaisesti tai toissijaisesti etenevään MS-taudin kulkuun on sen sijaan vain vähän tietoa eikä johtopäätösten tekeminen ole mahdollista.1

Raskaudella on rauhoittava vaikutus MS-taudin lisäksi useissa muissa autoimmuunitaudeissa. Ilmiön takana on immuunijärjestelmän toiminnan luonnollinen heikentyminen, minkä tarkoituksena on estää kehoa hylkimästä sikiötä. Sukupuolihormonien estrogeenin ja progesteronin pitoisuudet lisääntyvät koko raskausajan samalla kun pahenemisvaiheiden riski pienenee. Nämä hormonit voivat vaikuttaa suoraan immuunijärjestelmän solujen toimintaan. Heti synnytyksen jälkeen estrogeenin ja progesteronin pitoisuudet vähenevät nopeasti, jolloin myös pahenemisvaiheiden riski suurenee väliaikaisesti.2

Jotkin MS-taudin oireet voivat tuntua pahenevan raskauden aikana. Uupumusoireet voivat tuntua pahemmilta, sillä väsymys on myös yleinen raskausoire alku- ja loppuraskaudessa.5,6 Loppuraskaudessa tasapainon ongelmat voivat korostua.5 Virtsarakon oireet, kuten tihentynyt virtsaamistarve, voivat lisääntyä kohdun painaessa virtsarakkoa.5,6 Virtsatietulehdusten tunnistaminen ja hoitaminen on erityisen tärkeää raskauden aikana.1,5 Kaikista uusista tai pahenevista oireista on hyvä keskustella hoitotiimin kanssa.

MS-taudin vaikutus raskauteen

Monet naiset ja miehet tarkastelevat elintapojaan raskautta suunnitellessa ja raskausaikana. Raskausajan suositukset ovat samat MS-tautia sairastaville naisille kuin muillekin.5 Jo raskautta yrittäessä suositellaan välttämään alkoholia ja tupakointia sekä huolehtimaan tasapuolisesta ruokavaliosta ja riittävästä levosta.6 Raskauden suunnitteluvaiheessa ja sen aikana suositellaan D-vitamiini- ja foolihappolisän käyttöä.6

MS-taudin ei ole havaittu lisäävän raskausajan ongelmia, kuten keskenmenoja, synnynnäisiä epämuodostumia tai ennenaikaisia synnytyksiä4 Myöskään miehen MS-taudilla ei ole nähty olevan vaikutusta sikiön ja vastasyntyneen terveyteen.3 Koska MS-tautia sairastavan raskaus ei ole lähtökohtaisesti riskiraskaus, johon liittyisi keskimääräistä suurempi riski äidin, sikiön tai vastasyntyneen erilaisiin ongelmiin, raskautta seurataan normaaliin tapaan äitiysneuvolassa.

MS-taudin vaikutus synnytykseen ja synnytyksen jälkeiseen aikaan

MS-tauti ei yleensä vaikuta synnytystapaan.4 Jossain tapauksissa lisääntynyt lihasjäykkyys tai uupumisalttius voivat kuitenkin lisätä todennäköisyyttä avustettuun alatiesynnytykseen tai keisarileikkaukseen.7 MS-tauti ei estä synnytyksen aikaista kivunlievitystä, kuten epiduraali- tai spinaalipuudutusta. Eri synnytys- ja kivunlievitystapojen ei ole nähty vaikuttavan MS-taudin kulkuun tai pahenemisvaiheen riskiin synnytyksen jälkeen.4 Synnytykseen liittyvistä toiveista ja suunnitelmista on hyvä keskustella etukäteen kätilön ja lääkärin kanssa.

MS-tautia sairastava nainen päättää yhdessä hoitotiiminsä kanssa MS-taudin lääkehoidosta synnytyksen jälkeen. Lääkityksen aloittamisen ajankohtaan vaikuttavat taudin aktiivisuus ja imetystoive. Osaa MS-taudin lääkkeistä voi käyttää imetyksen aikana, mutta useimpia ei voi.1 Imetyksellä ei ole havaittu olevan suoria haitallisia vaikutuksia MS-tautiin ja joissain tutkimuksissa täysimetyksen on nähty vähentävän pahenemisvaiheen riskiä.1,3

Synnytyksen jälkeistä palautumista tukevat lepo, säännöllinen ruokailu ja rauhallinen liikunta, johon sisältyy lantionpohjan lihasharjoittelua.8 Muiden ihmisten tuki, ajatusten jakaminen ja avun saaminen ovat tärkeitä tuoreiden vanhempien jaksamisen kannalta. Tuoreet vanhemmat ovat usein herkistyneitä muutamia viikkoja synnytyksen jälkeen. Mutta jos vanhemman surullinen, itkuinen tai ahdistunut olotila kestää pidempään, niin se voi olla merkki masennuksesta. Tällöin olisi tärkeää päästää mahdollisimman nopeasti avun piiriin neuvolan kautta.9 MS-tautia sairastavan vanhemman perhe voi saada apua erilaisista kunnan palveluista, joista on lisää tietoa MS-tauti ja perhe-elämä -osiossa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että MS-tauti ei yleensä estä turvallista raskautta, synnytystä ja terveen lapsen saamista. Raskaus ei myöskään tyypillisesti vaikuta haitallisesti MS-taudin oireisiin tai kulkuun.

  1.  Coyle PK, Oh J, Magyari M, Oreja-Guevara C, Houtchens M. Management strategies for female patients of reproductive potential with multiple sclerosis: An evidence-based review. Mult Scler Relat Disord. 2019;32:54-63.
  2. Airas L, Kaaja R. Pregnancy and multiple sclerosis. Obstet Med. 2012;5(3):94-97.
  3. Coyle PK. Management of women with multiple sclerosis through pregnancy and after childbirth. Ther Adv Neurol Disord. 2016;9(3):198-210.
  4. Canibaño B, Deleu D, Mesraoua B, Melikyan G, Ibrahim F, Hanssens Y. Pregnancy-related issues in women with multiple sclerosis: an evidence-based review with practical recommendations. J Drug Assess. 2020;9(1):20-36.
  5. Dobson R, Giovannoni G. Multiple sclerosis – a review. Eur J Neurol. 2019;26(1):27-40.
  6. Hakulinen T, Pelkonen M, Salo J, Kuronen M. Meille tulee vauva : Opas vauvan odotukseen ja hoitoon. 2019. Viitattu 8.3.2022. Saatavilla: https://www.julkari.fi/handle/10024/138367
  7. Fragoso YD, Adoni T, Brooks JBB, et al. Practical Evidence-Based Recommendations for Patients with Multiple Sclerosis Who Want to Have Children. Neurol Ther. 2018;7(2):207-232.
  8. Kuntoutuminen raskauden ja synnytyksen jälkeen | Naistalo.fi | Terveyskylä. Viitattu 8.3.2022. Saatavilla: https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/synnytyksestä-toipuminen/kuntoutuminen-raskauden-ja-synnytyksen-jälkeen
  9. Synnytyksen jälkeinen masennus – THL. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 8.3.2022. Saatavilla: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/aitiys-ja-lastenneuvola/neuvolatyon-sisallot-ja-menetelmat/synnytyksen-jalkeinen-masennus

MS-tauti ja perhe-elämä

Perheen elämä on usein melko tavallista MS-taudista huolimatta. Vanhemmuuteen ajoittain liittyvä kuormitus voi kuitenkin lisätä MS-tautiin liittyvää uupumusta. Vanhemmat voivat suunnitella jo ennen lapsen syntymää, miten arjen kuormitusta pyritään hallitsemaan.

Keskeiset viestit

  • Lapsen tarpeista huolehtiminen vaatii myös vanhempien jaksamisesta ja MS-taudin hoitotasapainosta huolehtimista.
  • Arjessa jaksamiseen voi saada tukea omalta tukiverkostolta, MS-hoitotiimiltä, neuvolasta ja kunnan tukipalveluista.
  • Lapsen kanssa on tärkeää keskustella MS-taudista avoimesti ja sallia lapsen kaikki tunteet ja reaktiot.

Lapsen ja vanhempien tarpeista huolehtiminen

Lapsen tarpeista huolehtiminen tarkoittaa myös vanhempien jaksamisesta ja MS-taudin hoitotasapainosta huolehtimista. Vanhemmuuteen tyypillisesti liittyy ajoittain väsymystä ja kuormitusta, mikä voi lisätä MS-tautiin liittyvää uupumusta. Vanhempien on hyvä miettiä jo ennen lapsen syntymää lastenhoitoon liittyviä käytännön ratkaisuja, kuten suunnitella vanhempien vastuiden jakaantumista, kartoittaa tukiverkostoa ja tehdä varasuunnitelmia uupumuksen varalta. Näiden asioiden ratkaisemisessa auttaa avoin keskustelu läheisten, MS-hoitotiimin ja neuvolan kanssa. Neurologian erikoislääkäri Marja-Liisa Sumelahti kertoo videolla tarkemmin uupumuksesta ja keinoista, joilla sitä voi lievittää.

MS-tautia sairastava vanhempi ja hänen läheisensä voivat joutua sopeutumaan sairauden aiheuttamiin toimintakyvyn muutoksiin. Vaikka MS-tauti joskus rajoittaisi lapsen kanssa yhdessä tehtäviä fyysisiä aktiviteetteja, se ei estä luomasta vahvaa ja rakastavaa yhteyttä lapseen.

Lapsiperhe voi saada tukea arjessa jaksamiseen myös kunnan kotihoidon palveluiden kautta. MS-tautia sairastava voi olla oikeutettu muihinkin kunnan palveluihin. Näistä palveluista sekä Kelan perhe-etuuksista saa tarkempaa tietoa MS-palvelukartan kautta. Lapsiperheille suunnatuista palveluista ja etuuksista saa tietoa myös neuvolan kautta.

Lapsen kanssa MS-taudista keskusteleminen

Kun lapsi syntyy ja kasvaa perheessä, jossa vanhempi sairastaa MS-tautia, sairaudesta voi keskustella luontevasti aiheen noustessa esiin. Tilanne on erilainen, kun vanhempi saa diagnoosin lapsen syntymän jälkeen. Lapsi huomaa yleensä herkästi muutoksen perheen ilmapiirissä ja hänelle on hyvä kertoa sairastumisesta aikaisessa vaiheessa. Useamman lapsen perheessä voi olla hyvä keskustella sairaudesta ensimmäisen kerran jokaisen lapsen kanssa kahdestaan, jotta lapsi voi reagoida omalla tavallaan ja saada tietoa omaan ikäänsä ja luonteeseensa sopivalla tavalla.

Lapsen kysymyksiin kannattaa vastata mahdollisimman avoimesti ja kärsivällisesti. Vanhempi voi kertoa, jos ei tiedä vastausta johonkin kysymykseen ja voivansa selvittää asian. Alle kouluikäiselle voi kertoa, että vanhemmalla on sairaus, joka ei johdu lapsesta ja jota hoidetaan hyvin. Aihetta voi käsitellä esimerkiksi satumaailman avulla. Kouluikäiselle lapselle voi kertoa tarkempaa tietoa MS-taudista yksinkertaisella tavalla. Kouluikäinen vertailee usein omaa perhettään muiden lasten perheisiin. Tällöin on hyvä pohtia yhdessä sitä, millä tavoin ihmiset ja perheet voivat olla samanlaisia ja toisaalta erilaisia. Teini-ikäinen kaipaa yleensä yksityiskohtaisempaa tietoa, jolloin vanhempi ja nuori voivat esimerkiksi katsoa MS-tautia käsittelevän videon ja keskustella siitä.

Tärkeintä on, että lapsi kokee olevansa turvassa. Vanhempien olisi hyvä sallia lapsen kaikki tunteet ja reaktiot ja käsitellä niitä lapsen kanssa. Lapselle on usein hyvä selvittää, että MS-tauti vaikuttaa perheen arkeen vain ajoittain. Lasta voi huolestuttaa, voiko hän itse saada sairauden tai voiko siihen menehtyä. Keskustelun aikana on hyvä puhua myös positiivisista asioista, kuten tulevista yhteisistä suunnitelmista lapsen kanssa. Lapset sopeutuvat yleensä hyvin saamaansa tietoon. Jos lapsen käyttäytymisessä tai mielialassa tapahtuu huolta herättävä muutos, on hyvä olla yhteydessä perheelle suunnattuihin palveluihin, kuten neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon. Vertaistuki ja Neuroliiton sopeutumisvalmennuskurssit voivat myös auttaa perhettä sopeutumaan MS-taudin kanssa elämiseen. Löydät sivustoltamme perhe-elämää käsitteleviä vertaistarinoita podcastien ja videoiden muodossa.

Terveys ja hyvinvointi. MS-ASEMA. Viitattu 18.3.2022. Saatavilla: https://www.ms-asema.fi/terveys-ja-hyvinvointi

Potilasohjaus. MS-ASEMA. Viitattu 18.3.2022. Saatavilla: https://www.ms-asema.fi/potilasohjaus

Vanhemmuus ja perhe – Neuroliitto Neuroliitto. Viitattu 18.3.2022. Saatavilla: https://neuroliitto.fi/tieto-tuki/elamaa-sairauden-kanssa/vanhemmuus-ja-perhe/

MS-tautia sairastavan sosiaalinen sopeutuminen | Aivotalo.fi | Terveyskylä. Viitattu 18.3.2022. Saatavilla: https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivosairaudet/ms-tauti/ms-tautiin-sopeutuminen/ms-tautia-sairastavan-sosiaalinen-sopeutuminen