Etusivulle ×

Perheen perustaminen

Olisiko Niko kiva vai tylsä nimi pojalle? Kaikki varmaan miettivät lapsia jossakin vaiheessa elämää. Jos olet saanut MS-diagnoosin, kysymys voi olla sinulle entistä tärkeämpi.

Tavallisin sairastumisikä MS-tautiin on 20–40 vuoden välillä. Diagnoosi voi kuulostaa pelottavalta ja sairastuminen mietityttää perheen perustamisesta haaveilevaa naista, miestä tai sairastuneen puolisoa.
Positiivista on, että tänä päivänä MS-tauti ei hoidettuna estä perheen perustamista tai muutoin normaalia elämää. MS-tauti ei vaikuta hedelmällisyyteen, sikiöön eikä se ole yksiselitteisesti perinnöllinen, kertoo neurologian dosentti Auli Verkkoniemi-Ahola.

Perheen perustaminen ja raskauden yrittäminen ovat yleensä varsin intiimejä asioita, MS-tautia sairastavat joutuvat pohtimaan sitä yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Neuroliiton sopeutumista tukevilla kursseilla sairauden vaikutuksista parisuhteeseen ja perhedynamiikkaan keskustellaan asiantuntijoiden johdattelemana. Haastateltavina avokuntoutuksen kuntoutussuunnittelija Annika Ingves ja avokuntoutuspäällikkö Sami Arola Neuroliitosta.

Lue haastattelut aiheista MS-tauti ja perheen perustaminen sekä MS-tauti ja parisuhde kokonaisuudessaan alla olevista linkeistä.

https://www.kansanterveys.fi/neurologiset/ms-tauti-ei-esta-perheen-perustamista/

https://www.kansanterveys.fi/neurologiset/jaksaminen-ja-parisuhteen-kantokyky-puhuttavat-ms-tautiperheissa/

Onko nyt oikea aika hankkia lapsia?

Ensin haluan reissata, sitten opiskella. Sitten tapaan sen oikean ja pääsen työuralla vauhtiin. Kun olemme nauttineet vähän aikaa parisuhteesta ja nähneet lisää maailmaa, olisiko sitten lasten aika? Jos ihanteena on, että sekä ihmissuhde että työura ovat ehtineet vakiintua ennen perheenlisäystä, ei ole ihme, että suomalaiset ensisynnyttäjät ovat keskimäärin 29-vuotiaita*.

Tuo ihanne ei kuitenkaan ole kovin realistinen. Moni asia vaikuttaa siihen, ettei elämä mene ihan niin kuin on ajatellut. Vaikkapa MS-diagnoosi. Ajatus lapsista ja vanhemmuudesta voi silloin tuntua tärkeämmältä kuin koskaan, tai mahdollisuudet perheen perustamiseen tuntuvat pienentyvän.

Elämä on kaikkea muuta kuin suoraviivaista, eikä kaikkeen voi varautua ennalta. Ei ole itsestään selvää, että kaikki saavat (tai edes haluavat) lapsia. Apua ja neuvoja on kuitenkin saatavilla enemmän kuin koskaan. Voit vain tarkastella omia lähtökohtiasi ja varmistaa, että oma päätöksesi tuntuu sinusta hyvältä.

*Lähde: Tilastokeskus, http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/aidit_tilastoissa_2018.html

Alanko muistuttaa äitiäni?

Vanhemmuus on varmaan maailman tärkein ja vaikein tehtävä. Ehkä myös palkitsevin. Äitinä tai isänä sinulla on omat haasteesi ja ilonaiheesi, jotka ovat ainutlaatuisia juuri sinulle ja lapsillesi. Toki vanhemmilla on myös paljon yhteistä. Kaikki miettivät, miten olla hyvä äiti tai isä. Kuuluuko siihen retkeilyä viikonloppuisin, kuskaamista jalkapallotreeneihin, läksyjen lukua vai enemmän aikaa yhdessä kuin ruudun ääressä?

Yhteistä kaikille vanhemmille on myös jatkuva huono omatunto siitä, että ei osaa olla äitinä tai isänä täydellinen. Huoli voi olla vielä suurempi, jos sinulla kaiken lisäksi on MS-tauti, joka voi ajoittain viedä voimasi ja liikkuvuutesi.

Äideille ja isille ei kuitenkaan ole olemassa valmista muottia – et voi tietää, minkälaiseksi vanhemmuutesi muodostuu. Tärkeintä on, että löydät oman tavan olla läsnä oleva vanhempi ja pystyt luottamaan siihen, että toimit lapsesi parhaaksi. Vaikka siihen kuuluisi vähän apua muilta tai satunnainen nukahtaminen kesken läksyjen luvun.

Ajatus tuntui aluksi vaikealta, mutta me halusimme kokeilla.

Nainen, MS-diagnoosi 2003

Saanko olla oma itseni?

Vanhempana sinun täytyy olla saatavilla lapsillesi aina lapsuudesta teinivuosiin. MS-diagnoosin myötä saatat ajoittain voida huonommin tai uupua. Jos silloin tunnet riittämättömyyttä tai huonoa omatuntoa, muista, että olet harvoin vanhemmuudessasi täysin yksin.

Vaikka asuisit yksin lastesi kanssa, ympärillä on yleensä ihmisiä, jotka sekä voivat että haluavat auttaa. Ehkä lähistöllä on joku, joka mielellään tulee avuksi ja vapauttaa aikasi muuhun sinulle tärkeään?

Ajattele lähipiiriäsi laajennettuna perheenä, jonka voit itse koota. Kuka on sinulle tärkeä tuki? Kuka on hyvä esikuva lapsellesi? Kuka näkee ja ymmärtää tarpeesi? Uskalla kertoa laajennetulle perheellesi, miten he voivat auttaa ja miksi he ovat sinulle tärkeitä.

Tarvitsetko jonkun, jonka kanssa voit puhua lapsista ja vanhemmuudesta? Riippuen tarpeistasi voit ottaa yhteyttä perheneuvontaan tai psykologiin.